Parin viikon tauon jälkeen palasimme mökille. Kimmon äiti olikin käynyt jo vakoilemassa meidän aikaansaannoksiamme paikan päällä, jätimme nimittäin hänelle vara-avaimen. Sieltä tulikin paljon ehdotuksia ja neuvoja, mitä meidän kannattaisi tehdä talolle ja puutarhalle ;-)
Meille on kerääntynyt nurkkiin erinäisiä nyssäköitä ja ylimääräisiä huonekalujakin (kukaanhan ei ole istunut huuto.net:in äärellä etsimässä lipastoja mökille tai dyykannut roskiksesta virheetöntä 50-luvun sohvapöytää ja yli 100 vuotta vanhaa saksalaista ompelukonetta), joten vuokrasimme pakettiauton ja lastasimme sen täyteen tavaraa ja suuntasimme taas Holjaan. Ensimmäisenähän tuvasta piti saada ulos vanhat, aivan ihanat, kulmasohvat ja kirjahyllyt, ne päätyivätkin kaatopaikalle. Ai miksi kaatopaikalle? Koska sohvia ei saanut ehjinä pihalle, koska eteiseen oli tehty jälkikäteen kuiva-C, joten sohvien rungot oli pakko rikkoa...
Edesmenneen mummelin poika kävi opastamassa meitä tänään myös mökille kyhätyn, varsin eksoottisen, vesipumpun sähköjärjestelmän kanssa. Häneltä saimme myös vähän lisätietoja 90-luvun alussa tehdystä remontista. Kuulemma mökin alapohjan pääparru oli tuolloin vaihdettu kokonaan, koska patteriverkko oli vuotanut ja mädättänyt sen huonoon kuntoon, samalla oli myös avattu rossipohjan ilmanvaihtoaukot, jotka oli 70/80-luvulla tukittu mahdollisimman tiukasti. Saimme myös häneltä vahvistuksen siihen, että lattiaan on laitettu eristeeksi lasivillaa :-(
Tavaranvaihto-operaation ja ex-omistajien vierailun jälkeen pääsimme taas purkuhommiin ja tälläkin kertaa luvassa oli yllätyksiä...
Lastulevy saa kyytiä... |
Halltex -levyjen alta paljastunut panelikatto! |
Lankkulattia oli avattu ja laitettu takaisin 90-luvulla ja alta on otettu pois eristepurut, ainakin osittain, ja laitettu tilalle lasivillaa... ja kuten odottaa voi, lasivilla suorastaan houkuttelee hiiriperheitä pesimään. Avasimme patterinedustaa hieman enemmän, sillä siinä kohtaa lakut oli pätkitty n. metrin mittaisiksi ja ne sai helposti pois lattiasta. Alta paljastui päälisin puolin kohtalaisen siistinnäköinen lasivillaeriste, joka kuitenkin oli möyhitty pesätarpeiksi ja hieman painamalla, se hupeni puoleen alkuperäisestä paksuudestaan ja paljasti sisältään lukusia hiirenpesiä ja hiirilasivilla-C:n, toisaalta jöötit näyttivän sen verta reilunkokoisilta, että epäilemme asialla olleen jopa näädän.
Urakka päättyi tänään hieman etuajassa, sillä emme halunneet alkaa pöllyttemelemään hiirenpapanaisia pesävilloja ilman kunnon hengityssuojaimia, suojalaseja ja kertakäyttöisiä haalareita. Kerkesimme onneksi vielä Tampereen Nekalan K-Rautaan viimetinkaostoksille. Samalla otimme mukaan muutaman pakkauksen ekovillaa lasivillan korvikkeeksi, sekä ilmansulkupaperia. Monien kertoman mukaan hiiret eivät tykkää pesiä ekovillassa ihan yhtä mieluisasti kuin lasivillassa, toivottavasti asia on näin.
Mutta, onneksi paku on vielä huomisen meillä, niinpä suuntaamme huomenna mökille lattian mylläykseen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti