Auringonpaistetta ja vanhoja graffitteja

Lauantaipäivä valkeni kylmänä mutta sitäkin kauniimpana kun jälleen käänsimme Minin nokan kohti Holjaa. Mökillä meitä odotti melkein 20 asteen pakkanen ja jääpuikot kimmelsivät komeasti aamuauringossa. Nopeasti kuitenkin aurinko rupesi lämmittämään ja vesi alkoi tippumaan räystäiltä. Mökki myös lämpeni ja aloitimme päivän työt. Ismo otti heti aluksi urakakseen laittaa se vihoviimeinen lauta makuuhuoneeseen. Haaste oli hirren muoto, joten sahattuaan laudan halki, Ismon piti viellä vuolla lauta puukolla sopivaksi. Loppujen lopuksi viimeinen lattialauta meni sitten ihan täydellisesti paikalleen.

Ennen urakan aloittamista otettu kuva

Minä aloitin puolestani olohuoneen lattian purkamisen. Tässä kuva ennen purkamisen aloittamista. Edellisellä kerralla olin jo poistanut kattolevyt ja seinistä tapetit ja pinkopahvit sekä seinälevyt.

Olohuoneen lattia on auki!!!

No pari tuntia uurastettua sain kuin sainkin lattian auki ja pääsimme katsomaan alimmaisia hirsikerroksia. Oli todella helpotus huomata että tällä puolella taloa myös alimmaiset hirret ovat hyvässä kunnossa, mikä helpottaa suunnattomasti remontin etenemistä.

Hauskana pienenä lisäpiirteenä olemme huomanneet, että talon vanhoja hirsiä on käytetty muistiinpano- ja piirustusvälineinä. Seinistä on löytynyt jos jonkinlaista merkintää.

Seuraava meno mökille tapahtuukin perjantaina, sillä silloin on kyläkokous, jonne olemme luvanneet mennä paikalle. Ensi viikon tavoitteena on saada koko olohuoneen lattia purettua ja pääsiäisenä toivottavasti pääsemme jo laittamaan uutta lattiaa myös olohuoneeseen. Kaikkein kamalinta on lastulevyjen poistaminen lattiasta. Niiden kiinnityksessä kun ei ole nauloja säästelty joten ne ovat todella tiukkaan lattiassa kiinni, mutta eiköhän ne siitä sorkkaraudalla lähde.

Sitruunaa ja kuparia

Pihavarastosta löytyi pari tällaista vatia, joista ajattelimme heti että lienevät kuparia. No kannoimme ne Helsinkiin ja päätimme puhdistaa ne ja katsoa mitä niistä tulee. Vanhanajan ohje osoittautui aivan loistavaksi, eli 1 osa sitruunaa ja 3 osaa suolaa. Siinä sitten hinkkaamaan ja puhtaaksihan noi tulivat.

Tässä on kuva kuparisesta vadista ennen puhdistusta. 

Tässä taas sama vati puhdistuksen jälkeen.

Meille on Holjaan menossa kuparisia kahvipannuja, kakkuvuokia, kynttilänjalkoja sun muuta tavaraa ja näistä tulee aivan upea lisä tähän kokonaisuuteen.

Tänä viikonloppuna emme menekään mökille, sillä on kaikkea muuta tekemistä, mutta sitten viikon päästä taas pääsemme ja tällä kertaa olohuoneen lattian kimppuun. Nyt kun tiedämme mitä tehdä onnistuneen makuuhuoneen remontin jälkeen luulen, että olohuoneen remontti meneekin sitten vauhdilla.

Seinäpuuhia

Tänä viikonloppuna olikin sitten vuorossa seinälevyjen laitto suurempaan makuuhuoneeseen. Viime viikolla kahta viimeistä lautariviä vaille jäänyt lattia sai sen toiseksi viimeisen lattialaudan paikoilleen. Viimeinen lauta onkin sitten kinkkisempi, olisi pitänyt varmaan laittaa se samaan aikaan toiseksiviimeisen laudan kanssa, toisaalta toiseksiviimeinen lauta oli taas ihanasti kiero, joten sen paikoilleenruuvaamiseen tarvittiin kahden remppaajan voimat. Toinen kinkkasi lautaa paikoilleen sorkkaraudan ja välipuupalikan avulla, kun toinen ruuvasi laudan paikoilleen. Viimeinen lauta jäi vieläkinlaittamatta paikoilleen. Mietimme, että, jos jollakin tavalla voisi välttyä lattialankun halkaisemiselta, mutta näköjään sopivan paksuista ja levyistä höylättyä lautaa ei saa valmiina mistään. Viimeisen lankun sopiva leveys on 25-45 mm, joten pitää seuraavalla kerralla vain ottaa saha käteen ja pistää lattialauta halki.

Seuraavana vaiheena suuremman makuuhuoneen remontissa onkin sitten seinälevyjen paikoilleen laitto. Helpohko homma, ainoa haastava tekijä on lattia ja katon epätasaisuus, levyn korkeus pitääkin varmistaa ennen sahausta useammasta kohdasta, yhden 120 cm leveän levyn matkalla katto saattaa laskea tai nousta useamman sentin. Lisäksi puukuitulevyt lohkeilevat helposti ja tämän saimme huomata pariinkin otteeseen, noh, onneksi saumat saa tilkittyä ja niiden päälle tulee saumapaperit. Yksi makuuhuoneen seinä jää pääosin hirrelle, peitämme käytöstäpoistetun ikkunan kohdan puukuitulevyillä ja teemme siitä sängynpäädyn. Tuo seinä näkyykin alla tuolikuvassa.

Pitihän tuoleja mallata jo... 

Toivottavasti näillä saadaan mökkiä edes vähän lämpimämmäksi 

Nämä Livalin kattovalaisimet jäävät mökille. Saa nähdä mihin huoneeseen ne päätyvät 

Sata vuotta vanhaa hirttä ja pellavarivettä.

Haaste

Anu, blogin Koti1898 pitäjä, pisti meille kysymyshaasteen. Tässä tulevat vastaukset, mutta emme tällä kertaa kuitenkaan haasta suoraan ketään jatkamaan haastetta, vaan alla ovat uudet kysymykset, joista jokainen lukija saa ottaa haasteen vastaan, tai olla ottamatta.

Tässä vastaukset Anun haastekysymyksiin, ainakin Ismon näkökulmasta:

1. Oletko nyt tullut kotiin?

Pidän Pumpputehdasta kotinani, vaikka asunto on hieman liian pieni meille kahdelle ja kahdelle katille, silti pidän tästä asunnosta paljon ja jos ja kun aikanaan tästä asunnosta päätämme muuttaa pois, se tulee olemaan vaikeaa.

Mökistä ei ole vielä mitään "koti" tunnetta tullut, sillä se on vain suurta työmaata tällä hetkellä, mutta olen huomannut kiintymyksen kasvavan sitä mukaa, kun remontissa saa jotain aikaan. 

2. Mikä esine tai kaluste on muuttanut mukanasi pitkään?

Alunperin kotoa mukaan tulleista kalusteista ei taida olla mukanani enää mitään. Muutama esine on kuitenkin kulkenut mukanani jo jonkun aikaa. Hassua, mutta isotädiltä meille kotiin joskus aikoinaan päätynyt kukkaruukku on minulla vielä tallessa. Se on hieman rähjäytynyt, mutta olen kiintynyt siihen. En nyt löytänyt ruukkua mistään, että saisin siitä kuvan. Se toivottavasti on ehjänä parvekkeen laatikossa. Sain mummon vanhat K-tuolit Pumpputehtaalle muuttaessani, ne tulevat muuttamaan mukanani loppuelämäni.

3. Mitä väriä teille ei tule ikinä?

Tähän on vaikea sanoa oikeastaan mitään, meillä on lähes kaikkia värejä asunnossa jossain muodossa - kalusteissa, tekstiileissä tai seinissä. Mutta ainakin seinien epätodennäköisimpiä värejä ovat, keltainen ja vihreä - ainakin murrettuina pastellisävyinä.

4. Mitä tavaraa teille ei tule ikinä?

Never say never... tähänkin on todella vaikea sanoa mitään, nyt kun sanoo, ettei meille koskaan tule vaikkapa Playstationia, heti ensi viikolla se on hyllyssä.

5. Minkälaisia remonttihommia osaat parhaiten?

Aika tasaisesti varmaan kaikenlaisia. Maalaamisesta pidän ehkä eniten, mutta nyt mökin rempan myötä kaikenlainen remppapuuhastelu on kivaa.

6. Mitä puutarhassasi ainakin kasvaa?

Koristepuutarhan puolella ainakin alppiruusuja ja atsaleoja, ruusuja, liljoja, iiriksiä, jne... lista on loputon.

Hyötypuutarhassa tietysti marjapensaita ja hedelmäpuita. Tyrni, viinimarjat, mustikka, vadelma, jne... Eri omenoita ja kirsikoita.

7. Minkä kasvin revit puutarhasta ensimmäisenä?

Lupiinin.

8. Ikeaa, kyllä vai ei?

Pääsääntöisesti ei. Ikeassa on hyviä sisustusideoita ja ihan kivoja kalusteita, mutta enää Ikea ei jaksa innostaa niin paljoa. Svalka -viinilasit ovat toisaalta kestävyydessään ja käytettävyydessään ylivoimaisia hintaansa nähden. Meillä ei ole tällä hetkellä kotona yhtään huonekalua Ikeasta, lukuunottamatta parvekkeen baarituoleja, jotka on pelastettu taloyhtiön kierrätyspisteestä. Ach ja keittiö on Ikean keittiö, mutta se ei ole meidän asentama. Minua rasittaa monien Ikea -huonekalujen kertakäyttöisyys. 

9. Mitä erityistä sinun keittiössäsi on?

Meidän keittiömme on aika peruskeittiö, vaikkakin aikas "mielenkiintoisesti" toteutettu. Ikea -keittiöksi se alkaa olla elinkaarensa loppupäässä n. 10 vuoden iässään. Keittiöremppa siis edessä muutaman vuoden päästä.

10. Jos sinulla on puuhella, käytätkö sitä ja mihin? Tai haluaisitko puuhellan?

Mökillä on puuhella, emme ole sitä kovin montaa kertaa käyttäneet, sillä savupiipun kunto mietityttää ja haluamme nuohoojan ensin käymään paikalla, ennenkuin alamme käyttää hellaa enemmän. Varmaankin vaihdamme nykyisen rautahellan muurattuun puuhellaan.

11. Mikä on seuraava kotiin liittyvä projekti, joka on suunnitteilla?

Mökin remontti meneillään ja se vie tällä hetkellä kaikki rahat kodin remonttitarpeilta. Kuitenkin kotona pitäisi tehdä pintaremontti - edellisen kerran tähän asuntoon on tehty remontti n. 10 vuotta sitten ja pinnat alkavat olla aika kuluneet. Kylpyhuone on alkuperäinen, eli 12 vuotta vanha ja sekin pitäisi rempata, keittiön mainitsinkin jo. 

Sitten ne uudet 11 kysymystä:

1. Mikä on omituisin omistamasi esine?

2. Tapetti vai maali seinään pinnaksi?

3. Lempihuoneesi kotona ja miksi?

4. Miten päädyit asumaan nykyiseen kotiisi?

5. Mikä on parasta kodissasi?

6. Mitä materiaalia et voisi ikinä tuoda osaksi kotisi sisustusta?

7. Teetkö etätöitä kotona? Jos teet, onko sinulla oma työhuone, vai onko työpisteesi jossain muualla?

8. Onko sinulla jokin kaluste tai esine, jota olet etsinyt pitkään, sitä löytämättä, tai olet löytänyt sen vasta monen vuoden etsinnän jälkeen?

9. Millainen on unelmakylpyhuoneesi?

10. Kirjat - avohyllyssä vai ovellisessa kirjakaapissa?

11. Mitä huonekasveja sinulla on?

Lattia!

Meillä on nyt lattia isommassa makuuhuoneessa!

Lauantaina oli taas remppapäivä ja ulkona oli rapsakka 22,5 asteen pakkanen, kun saavuimme Holjaan. Sisällä oli kuitenkin vain pari astetta pakkasta ja puolessa tunnissa lämpö nousi rakennuspuhaltimen avulla kymmeneen asteeseen. Onneksi aurinkokin avitti lämmitystehtävässä hieman.

Edelliskerralla saimme suuremman makuuhuoneen lattiasta paperoitua ja villoitettua puolet, nyt heti enimmäisenä laitoimme alapohjan pohjapaperit ja villat paikoilleen. Viimeksi lähtiessämme mökiltä, mietimme miten paljon hiiret tai muut ötökät mahtavat tehdä uusissa eristeissä tuhojaan, mutta papereihin tai villoihin ei oltu kosketukaan. Levitimme myös ilmansulkupaperin ja villojen väliin kanelia, sillä saimme hyvän vinkin, että hiiret eivät välitä kanelista. 

Tilkitisimme vielä hieman koolausten ja seinien välissä olevia suurempia rakoja pellavariveellä ennen päällimmäisen ilmansulkupaperin paikalleenlaittoa.

Pellavarivettä rakojen tilkkeenä

Ilmansulkupaperit ennen lattialautojen laittoa

Aivan sattumalta Rautiasta ostetut lattialaudat olivat täydellisen määrämittaisia makuuhuoneen lattiaan. Vain muutamasta laudasta piti pätkäistä pari senttiä pois hirsien epätasaisuuksien takia ja eipä nyt satavuotiaan talon muotojen voi oletaakaan olevan täysin suorassa kulmassa.

Ensimmäistä lautaa paikoilleensovittaessa tulikin yhtäkkinen blackout - uros- vai naaraspontti seinää kohti? Minulla oli jotenkin sellainen perskutina, että laudat olisi kätevintä naulata/ruuvata naarasponttiin, eli laitoimme urospontin seinää kohti, sillä lauta tuntui asettuvan lattiaan sopivimmin näin päin. Noh, kaikkihan meni loistavasti parin viimeisen laudan kiinnittämiseen asti, silloin huomasimme, että se naarasponttihan se olisi pitänyt olla seinää kohti aloittaessa ja kiinnitys tulee urospontin päältä. Noh, tästä viisastuneena, pienemmän makkarin lattia  tehdään sitten "oikein". Viimeisen kahden laudan kiinnitys jäi tällä kertaa vaiheeseen ja kiinnitysstrategia pitää miettiä ensi kertaa varten jo valmiiksi. Seinän ja viimeisen laudan väliin jää ärsyttävä 4-5 sentin rako ja siihen on pakko varmaankin halkaista yksi lattialauta, sillä tuollaista rakoa ei voi peittää kunnolla jalkalistallakaan.

Akkuporakone on ehdoton työväline, naulaamalla hommassa olisi mennyt ikuisuus!

Lattian paikoilleenlaitto on itseasiassa nopeaa puuhaa.

Pari harmittavaa rakoa lattiaan jäi, juuri oven eteen, sillä yksi lauta oli hieman kiero ja seuraava lauta ei sitten asettunut kunnolla kieroa lautaa vasten, mutta, ei tuo rako ollut milliä isompi. Mittasin muuten lattialautojen kosteuden ennen lattiaanlaittoa ja kosteus tuntui olevan 5% ja 8% välillä, joten kaiken järjen mukaan laudat ovat tarpeeksi kuivia, etteivät ne kutistu lattiassaollessaan kovinkaan paljoa.

Meillä on lattia!

Paluu mökille sitten taas ensi viikolla :-)

Huimaa edistystä!

Lauantai oli jälleen mökkipäivä. Kävimme hakemassa aamulla Kuhmalahden Verhoomo Ekholmista sinne syksyllä viemämme K-tuolit, joihin jouduttiin tekemään täysi remontti - uudet jouset, uudet pehmusteet, uudet kankaat, puuosat tosin jätimme ennalleen, ne ovat jotenkin sopivan kuluneet. Lopputulokseen olimme kyllä enemmän kuin tyytyväisiä, veimmekin samalla Emma-tyylisen nojatuolin entisöintiin. Hintaahan tuolien täydelle entisöinnille tulee, mutta kestämään tehtyjen huonekalujen elämää on kiva jatkaa! Uusissa huonekaluissa ei ole samanlaista henkeä kuin vanhoissa.

K-tuoli kankaana Annalan Leonardo 110

Mökille päästyämme jatkoimme suuremman makuuhuoneen kuntoonlaittamista. Kävimme perjantaina Tampereen rakennustorilta pellavarivettä hirsien välien tilkkimiseen ja paikkapalojen tiivistämiseen. Saimmekin hirsien höttökohdat paikattua ja tilkittyä vaikka hirvittävä vaiva siinä olikin kaikkine lankkujen vuolemisineen ja sovittamisineen - ihan täysin tiiviitä paikkoja ei tietenkään saatu aikaiseksi puusta, joten tilkimme rakoja pellavariveellä. Eiköhän nuo paikat meidän eliniän kestä, pääasia ettei mökki romahda alta. Kuvat ammattimaisesti tehdystä paikkaustyöstä jäivät ottamatta, kun tajusimme, että nythän me pääsemme laittamaan lattiaa paikalleen!

Pellavarive toimii myös peruukkina. Watch out Tuksu!

Lisäsimme alapohjan juoksujen päihin ja keskelle poikkipuut tukemaan hieman lattian rakennetta. Lisäksi lisäsimme keskelle lattiaa pönkän ryömintätilaan, ettei lattia notkuisi ihan niin paljon - saa nähdä on siitä apua.

Hieman lisätuentaa alapohjaan

Nyt kun poikkipuut olivat paikoillaan, laitoimme juoksujen väliin takaisin siellä olleet ohuet kuitulevyt ja levyjen päälle verkkovahvistetun ilmansulkupaperin. Ja sitten pääsimmekin laittamaan jo ensimmäiset Ekovillat lattiaan! Ensin ajattelimme saavamme koko makuuhuoneen lattian villoitettua, mutta ilmansulkupaperin nitominen juoksujen väliin oli tuskallisen hidasta ja perin polviapuuduttavaa, kun joutui pyllistelemään juoksujen ja lankkujen varassa pää alaspäin. Saimme kuitenkin noin puolet lattiasta paperoitua alapuolelta ja villoitettua.

(Muistilappu itselle: Käytä hengityssuojaimia sahatessasi ekovillaa...)

Vanhat kuitulevyt takaisin alapohjaan

"Muutama" niitti meni ilmansulkupapereita nitoessa...

Ekovillalevyjä meni sopivasti kaksi rinnakkain juoksujen väliin, hieman joutui pituudesta vain trimmaamaan. Ekovillalevyn pinta on muuten aika kivannäköistä! 

Puolet lattiasta villoitettu!

Nyt vain pitää toivoa, etteivät hiiret ja muut metsän eläimet löydä vastatehtyä makuuhuoneen lattiaa ja hoksaa Ekovilloja hyväksi pesäpaikaksi. Nettikeskusteluja lukiessamme olemme kyllä törmänneet suurimmalti osalti viesteihin, joissa on sanottu, etteivät hiiret ja muut ötökät kovin kamalasti perustaisi Ekovillasta, vaan ovat enemmänkin viehtyneet lasiviillan. Mutta ensi kerralla näemme, onko paperit syöty ja villoihin pesitty. Eräs kaverimme mainitsi, että kaneli karkoittaa hiiret, joten nyt mietimmekin, josko levittelisimme kanelia villojen sekaan. Ei kai se pahaksikaan ole, kuivaa ainesta.

Tällä kertaa saimme siis aikaiseksi huimasti enemmän, mitä alunperin olimme suunniteleet, joten ensi kerralla saamme suuremman makuuhuoneen lattian eristyksen varmaankin loppuun ja vielä ilmansulkupaperin villojen päälle. Ajattelimme myös laittaa lattialaudat ilmansulkupaperin päälle, muttemme varmaankaan vielä kiinnitä lautoja, sillä ne ovat nyt vielä aika kosteat talven jäljiltä.

Kuuletko viidakon kutsun!

Viime viikot ovat olleet yhtä kidutusta kun on ollut paljon tekemistä täällä kaupungissa, joten ei ole päässyt mökille tekemään mitään. Onneksi viikon päästä tilanne muuttuu ja pääsee sitten taas Holjaan tekemään jotakin. Ismo jatkanee tuon alimman hirren paikkaamista ja minulle sitten jää tuon rossipohjan vahvistaminen. Siellä kun on melkoisia koloja sivuilla ja myöskin lattian ristikon välit ovat poikkeuksellisen leveät, joten muutama tukipuu lisää ei ole pahitteeksi. Sen jälkeen onkin rossipohjan pahvittaminen ja villojen laitto, ennenkuin saa lattialaudat sinne. Kävi melkoinen tuuri kun tilattiin lattialautoja - ne oli valmismitoilla ja kun koitettiin paria lautaa lattiaan niin huomattiin että menevät sentilleen paikalleen, eikä tarvitse näyttää sahaa niille yhtään. Helpottaa huomattavasti hommia. 


Ai niin... Nyt on taas se aika vuodesta, että rupeaa kevään puutarhahommien suunnittelu. Erilaisia nettisivuja on tullut selailtua ja siemeniä sekä taimia tilailtua ja keväällä sitten pääsee täydellä teolla hommiin. Näyttää siltä että meidän puutarhastamme tulee melkoisen täynnä oleva. Siellähän ensin katsotaan tietysti mitä kaikkea nousee maasta, mutta myös haluamme tehdä puutarhasta ihan omannäköisemme. Kesäkeittiö/terassi tulee pihan keskelle ja sen ympärille tehdään aitaus käyttäen mökillä jo olemassa olevia syreenejä. Lisäksi seinän viereen tulee pari viiniköynnöstä. Itse mietin Zilgaa ja Vitis Jubileinaja Novgorodaa. Lisäksi köynnösruusu (todennäköisesti Flammentanz) saa paikan seinustalle. Pihan yhdeksi elementiksi jää juhannusruusu. Sehän on tällä hetkellä hieman "huonossa hapessa" tien vierellä, joten sen siirrän parempaan paikkaan. Myöskin aikoinaan istutetut pensashanhikit siirretään ja saavat samalla nuorennusleikkauksen.

Seuraavat puut tulevat olemaan todennäköisesti hankinnassa: Kirsikkapuita tulee ainakin pari. Toinen tulee olemaan Chokoladnaja ja toinen huvimaja - Pälkäneellä kun olemme. Päärynöitä olemme myös ajatellet pari, eli Aunen päärynä ja Pepi. Luumuja ainakin Laatokan helmi ja Sinikka. Ja sitten ne omenapuut.... Kesäomenana Valkea kuulas ja Huvitus, syyslajikkeina Melba tai jättimelba, Tallinnan päärynäomena sekä jokin kaneli. Ja talvilajikkeina sitten Åkerö ja Antonovka. Tämä nyt on alustava suunitelma joka tulee vielä mahdollisesti muuttumaan.

Marjapuskat ovat myös huonot, joten ensin katsotaan voidaanko niitä nuorentaa ja jos näyttää mahdottomalta niin hommataan uudet. Lisäksi Tarmo, Terhi ja Tytti saavat myös uuden kodin Holjasta. Toivottavasti raparperia on siellä. Syksyllä tosin en nähnyt missään, mutta se olikin melko myöhäinen ajankohta kun paikan hommasimme. Maa-artisokka näyttää myös siellä viihtyvän, joten jotakin ei tarvitse siirtää. Kaupunkipuutarhastamme tulemme siirtämään ainakin jonkin verran piparjuurta sekä yrttejä kuten sitruunamelissa, venäläinen rakuuna, minttu, mäkimeirami ja timjami.

Eikä tässä vielä  kaikki! Olen jo tilannut dahlian, pionin, gladioluksen, freesian ja muiden sipuleita ja mukuloita ja lisäksi perinteiset kasvit kuten aitoukonhattu, vuohenjuuri, erilaiset liljat ja muutama ruusu sekä tulppaanit tulevat olemaan pihan näyttävyyden lisänä tietenkään omaa lempikukkaani kurjenmiekkaa unohtamatta, jota tulee olemaan melkoinen valikoima alkaen nk. vanhanajan kurjenmiekasta, joka kasvaa kaupunkipuutarhassamme. Kyseinen kurjenmiekka on aikoinaan tuotu evakkona muiden evakkojen mukana Karjalan Kirvusta sotaa pakoon, ja se on selvinnyt meidän puutarhassamme tähän päivään asti, joten on vain oikein että siitä osa siirtyy takaisin maaseudun rauhaan täältä Helsingin keskustasta. 

Ai niin melkein unohdin jo että Ismo saa oman alppiruusu/atsalea osansa pihaan. Niille vain pitää vielä katsoa paikka kun kerran vaativat hieman erilaiset olosuhteet kuin monet muut kasvit. Lisäksi pihaan on suunniteltu jo hieman tuota kivetystä, mutta katsoo mihin päädytään. Pidetään tietysti teidät kaikki kiinnostuneet ajantasalla kun edetään suunnitelmissa ja toteutuksessa.

Eli kaikille vieraille tulee varmaankin omat machete-veitset portin pieleen, jotta pääsevät pihan perälle :D. Eipä taida ainakaan kovin isoa ruohonleikkuria ostaa mikäli kaikki piha- ja puutarhasuunnitelmat toteutuvat.

Haperoita hirsiä ja huokolevyä

Vaikka kuinka pyhästi tuumimme itsenäisyyspäivän aikoihin, että jatkamme remonttia kunnolla vasta keväällä, sormet syyhysivät siihen malliin, että meidän oli pakko käväistä tänään mökillä.

Pakkasta oli Holjassa 15 astetta, mutta mökki on tainnut kuivahtaa talven pakkasilla hieman, sillä aamulla sisällä oli vain -5 astetta ja lämpötila nousi vartissa plussan puolelle keittiössä, kun puuhailimme siellä hetkisen ja laitoimme pari hehkulamppua ja rakennuslämmittimen päälle. Makuuhuoneiden maapohja oli myös kuivunut hyvin, tosin jäässähän ne syksyllä kostuneet kohdat olivat, tai siis lähinnä ne olivat kohmettuneet ja kohonneet hauskaksi hötöksi, joka mureni päälleastuessa. Ainakin tuntuu siltä, että onnistuimme lisäämään ryömintätilan ilmanvaihtoa ja kosteus on vähentynyt huomattavasti. Tosin makuuhuoneissa ei vieläkään ole lattiaa, joten ilmanvaihto toimii ehkä turhankin hyvin. 

Ikkunat olivat tiukassa kuurassa ja onnistuin ikuistamaan nousevan auringon kajastuksen kuuraisen ikkunan läpi Tapaninpäivänä, kun piipahdimme mökillä tekemässä lumityöt.
Kaunista, mutta ikkunat pitänee huoltaa, että kosteus ei pääse tiivistymään tähän malliin ikkunoiden väliin.

Pääsimme kuitenkin hieman tänään remppahommiinkin. Suuremman makuuhuoneen pitkän ulkoseinän alimmainen hirsi on alareunastaan hapero, joten se pitää korjata. Helpommin sanottu kuin tehty. Haperoa osaa on ehkä n. kahden metrin matkalta, 3-8 cm paksuudelta hirrestä ja max. 5 cm korkeudelta sokkelin yläreunasta, eli periaatteessa paikkapalikka olisi suorakulmainen kolmio, n. 30-70 asteen kulmalla. Hirressähän on tietysti myös oksia, jotka kovina eivät ole haperoituneet, joten ne asettavat paikkapalojen tekemiselle oman haasteensa, samoin haperoituneen osan ja sokkelin kovin epäsäännölliset muodot. Muutama tunti meni paikkapalan veistelyssä ja lopulta n. puolimetrinen paikkapala oli paikoillaan ja kiinnitetty vanhaan hirteen.  Tällä kertaa kamera jäi kotiin ja kännykamerakin unohtui tuossa tilanteessa, mutta kovin kaunis tuo paikka ei ollut :-D

Paikkapalaa veistellessä tuli mietittyä, että kuinkahan monta hirsirunkoista taloa Suomessa on ja kuinkakohan monen talon alimmat hirret ovat vielä kamalammassa kunnossa. Varmasti luku on aikas suuri. Miksi sitten alin hirsi on haperoitunut? 
Meidän mökissä hirsien haperoitumisen selkein syy on aikoinaan valettu betonisokkeli. Sokkeli on nimittäin valettu suoraan hirsikehikon alle, niin, että hirret ovat osittain uponneet betonin sisään. Betoni puolestaan on aika huokoista ja kosteus on siirtynyt betonisokkelista hirsiin, koska hirren ja betonin väliin ei ole laitettu bitumihuopaa tai muuta kosteutta eristävää ainesta. Vanhat kivijalat on jätetty betonisokkelin sisään onneksi. Huono ryömintätilan tuuletus on puolestaan avittanut kosteuden muhimista rakenteissa.

Olohuoneen seinien pinkopahvit ja huokolevyt saivat myös kyytiä, samoin olohuoneen katon  Halltex-levyt. Seinälevyissä oli vielä valmistajan tarra kiinni!

Onneksi keittiön ja olohuoneen välisestä seinästä ei paljastunut pinkopahvien alta yllätyksiä, sillä ajattelimme jättää siihen hirret näkyviin - komeat, puhtaat hirret hivelivät silmiä! Olohuoneen kattolevyjen alta paljastui samanlainen helmipontattu paneeli, kuin makuuhuoneistakin, ruskeaksi maalattuna tosin. Lisäksi makuuhuoneiden ovien välissä näyttäisi olleen aikoinaan uuni, sillä katossa on paikattu reikä, samoin keittiön vastaisella seinällä on ilmeisesti joskus ollut uuni. Lisäksi katossa on pari mysteeristä n. 5x5 cm metallilaattaa, joiden tarkoitus on vielä vähän mysteeri. Luulemme niiden liittyvän patteriverkostoon.

Seuraavan kerran mökille tiemme vie varmaan n. kuukauden kuluttua, jos silloin saisimme paikattua loput suuremman makuuhuoneen haperosta hirrestä, jotta pääsemme valmistelemaan lattian tekoa. Bis dann!

Talvitunnelmia mökiltä

Saavuimme mökille torstaina neljän jälkeen Nauvossa tehdyn mutkan jälkeen. Mökille päästyämme, lämpötila oli mökin sisällä -13 astetta, kun se ulkona oli -7 astetta, eli ei kun lämmityshommiin, joka ei ollutkaan niin helppoa kuin aikaisemmin, sillä hormin pelti oli jäätynyt kiinni ja sitä piti ensin lämmitellä rakennuslämmittimellä puolisen tuntia... Itse tulentekokaan ei ollut nopein tehtävä, hormissa ei ollut minkäänlaista vetoa, mutta tunnin jälkeen kylmäsavustetut hintit saivat hellaan tulen ja lämpöä tupaan. Hitaasti, mutta varmasti lämpömittari nousi keittiössä parissa tunnissa +14 asteeseen hellan, rakennuslämmittimen ja 2000W patterin avulla.

Meidän oli tarkoitus olla mökillä yötä, mutta kun siivosimme iltasella lattioita ja huomasimme, että moppi kohmettui lattiaan kiinni, päätimme suunnata Pälkäneen Aapiskukon hotelliin. Oikeastaan ihan hyvä päätös, sillä kun hellan tuli sammui, lämpötila sukelsi vartissa alle +10 asteen, olisi ollut kylmä yö nukkua lattialla patjalla makuupussissa. 

Illalla teimme myös päätöksen, että jatkamme remonttia kunnolla vasta keväällä. Rakenteet tuntuvat nyt kovin kosteilta ja pakkasessa remontointi ei ole ehkä paras idea ja luonnonvaloakin olisi kiva olla enemmän päivässä kuin viiden tunnin edestä. Käymme talvella tekemässä kerran pari kuukaudessa mökillä lumityöt ja teemme pieniä remppahommia - siistimme seinäpintoja kunnolla nauloista ja pinkopahveista, sekä paikkailemme hirsiä. 

Seuraavaksi kuitenkin talvisia maisemakuvia Holjasta.

Puutarha on saanut lumipeitteen

Sauna ja puutarhaa

Ikkunan jääkukkasia

Lisää jääkukkasia

Aikoinaan ikkunan oikealla puolella oli ovi ja eteinen ja olohuoneen päätyseinässä oli myös ikkuna

On sitä lunta Holjassakin

Pihavaahtera

Holjan sepän entinen talo, joka on kuulemma tulossa myyntiin ensi keväänä. Seppä oli aikanaan kylän kuuluisimpia henkilöitä - veljensä oli laittanut joulukortin Kanadasta 50-luvulla, osoitteena "Holjan seppä, Finland", ja perille oli kortti tullut!

Vintin ikkuna on umpijäässä

Komeaksi on tuija kasvanut 

Kylmät keinukelit

Pihakaivo 

Maakellari on saunan takana

Tapettimuotia menneiltä vuosilta

Edellisestä bloggauksesta onkin taas vierähtänyt pari viikkoa, joten on varmaan hyvä päivittää hieman tilannetta. Viikko sitten meidän oli tarkoitus lähteä mökillä perjantaina ja olla siellä yötä ja tulla takaisin lauantaina, mutta Antti-tuisku päätti toisin ja mökilläkäynti viivästyi viikolla. Vuokrasimmekin pakun ja lähdimme itsenäisyyspäivän aamuna huristelemaan hieman parempia päiviä nähneen MB Sprinterin kanssa kohti Nauvoa, josta kävimme hakemassa muutaman mööpelin ja joutilaan pesukoneen Kimmon siskon nurkista Holjaan. 

Talvi on tullut mökille

Mökillä tilanne oli kuin ennenkin, makuuhuoneiden lattiat ovat auki ja edelliskerroista poiketen, koko mökki oli umpijäässä. Lieden kanssa sai taas tehdä hetkosen töitä, ennenkuin hormi alkoi vetämään kunnolla ja muutama savuhiukkanen siinä ohessa tuli vedettyä henkeen. 

Edelliseltä remppakerralta jäi bloggaus tekemättä joten alkuun vähän päivitystä siitä, mitä silloin teimme. Tulimme lopulta siihen tulokseen, että vanha lämmitysjärjestelmä saa mennä, ainakin yksi patteri vuotaa ja yhdestä on vuotoepäily, lisäksi putket ovat ala- ja yläpohjan sisällä, joten niiden kunnosta ei voi olla varma, ennenkuin katon ja lattian on purkanut. Nyt olikin hyvä tilaisuus tarkistaa alapohjassa olleiden "kylmävesi" putkien kunto. Ne oli ilmeisesti edellisen remontin yhteydessä eristetty ja kun eristeenä olleita polyuretaaneja revittiin irti, putkien pinnasta ripisi ruostetta runsaasti. Harmi ettei tullut otettua putkien kunnosta kuvaa, nyt todisteeksi jäi vain kuva putkien sijainnista lattiassa.

Patterien "kylmävesiputket" lattiassa, pikkumakkarin patterin putki yhtyy suuremman makkarin alla kulkevaan putkeen.

Putkistossa oli aikamoinen paine, sillä kun käänsimme ensimmäisen mutterin patterin termostaatin alapuolelta auki, mustaa glykolivettä alkoi roiskuamaan valtoimenaan mutterin kierteiden välistä (termostaattiahan ei voinut laittaa ensimmäisenä kiinni). Muutama litra vettä roiskui seinille ja valui maahan, mutta toivottavasti se kuivuu siitä talven aikana.  Putkien liitokset olivat tietysti aikas tiukat ja helpoimmalla tuntui pääsevän kun sahasi putket vain tylysti poikki. Sisältä tuuman paksuiset putket näyttivät olevan aika umpeenkasvaneet, joten en tiedä olisiko vesi kulkenut kovinkaan hyvin putkistossa ja lämmönhukkaakin olisi ollut aikamoinen, kun putket ovat niinkin huonossa kunnossa. Saimme lopulta suurimman osan vedestä talteen kummankin makuuhuoneen pattereista ja olohuoneesta ja keittiöstä tulevasta putkesta, yhteensä n. 30 litraa. Olohuoneen ja keittiön alla olevat putket pitää vielä ottaa lattiasta pois, kunhan sinne asti remontissa päästään ja tietysti olkkarin ja keittiön patterit ovat vielä paikoillaan. Toinen juttu onkin sitten yläpohjassa risteilevä "lämminvesiputkisto", se on piilossa purujen ja ties minkä alla, mutta eiköhän sekin sieltä aikanaan pois saada. 

Hirsirunko on 100 vuoden iästään huolimatta hyvässä kunnossa, parissa kohtaa tosiaan alin hirsi tuntuu haperolta, mutta vain n. puolen metrin matkalta se tuntuu läpeensä hötötä. Myös 80-/90-luvulla tehty uusi lattian koolaus on pysynyt aika hyvin paikoillaan, hieman se on asettunut talon mukaan, mutta hyvin se tuntuu pysyvän paikoillaan, joten sille emme tee muuta kuin laitamme koolauksien väliin muutaman rakennetta tukevan kakkosnelosen ja laitamme kivipönkkiä tukemaan rakennetta alhaalta päin.

Haperoa hirttä suuremman makuuhuoneen nurkassa

Ryömintätilaa

Edellisen remontin yhteydessä todisteet talon historiasta on tuhottu aika hyvin, lattian välistä ei löytynyt vanhoja lehtiä, pari Lahden III -oluen korkkia villojen seassa oli ja sivu 70- tai 80luvun Apu -lehdestä, jossa mainostettiin Albanian lomia. Ryömintätilasta sentään teimme löytöjä - muutaman Arabian kahvikupin ja lautasen jäännökset, sekä viini-/viinapullon kaula. Sekä pari sivua vuoden 1958 Aamulehdestä.

  

Pienemmän makuuhuoneen ikkunan alapuolelle oli tehty jossain vaiheessa tuuletusaukko, mutta näköjään sokkeli on antanut periksi aukon vierestä, pitänee ryhtyä valuhommiin, kunhan ilmat tästä vähän lämpenevät, eli siis keväällä.

Mistäköhän ne pieneläimet ovat päässeetkään alapohjaan?

Pienemmän makuuhuoneen pinkopahveja repiessä sai hyvän läpileikkauksen menneiden vuosikymmenien tapettimuodista, aika kivoja, mutta eivät sentään muuta meidän aikaisempia suunnitelmia minnekään päin.

Tapettimuotia!