Mökillä odotti vendetta

Perjantaina kurvasimme jälleen kohti Pirkanmaata. Edellisen kerran kävimme mökillä Pääsiäisenä, meidän piti käydä seuraavana viikonloppuna myöskin, mutta Kimmon satutettua kätensä, siirsimme mökilläkäyntiä suosiolla parilla viikolla. Kävimme ensin Tampereen rakennustorilta täydennystä pellavarivevarastoihin ja otimme mukaan myös muutaman rullan makulatuuripaperia puukuitulevyjen alustapetointia varten.

Mökille pääsimme kuuden maissa illalla ja kaikki näytti olevan kunnossa. Purimme loput olohuoneen lattiasta ja sukelsin jälleen ryömintätilaan tyhjentämään sinne edellisessä remontissa tiputettuja puruja. Niitähän taas riitti. Puruja oli paksuimmillaan maapohjan päällä yli 30 senttiä ja kun purut eristävät tehokkaasti, maa purujen alla oli märkää ja sienimetsän tuoksahdus pölähti taas esiin, kun möyhin puruja. Lisäksi lumien sulamisvettä tuntui olevan maapohjan matalimmassa kohdassa jonkin verran. Pitää miettiä, jos tekisi pienen salaojan tuosta matalimmasta kohdasta ryömintätilan oven alta ulos... 

Puruja ja muuta roinaa olohuoneen toisen puoliskon alta lähti n. 1000 litraa, toiselta puolelta lähti aikaisemmin melkein saman verran. Otimme kolme jätesäkillistä puhtaita puruja talteen vessankuivikkeeksi ja loput menivät kompostiin muhimaan. Purujen seassa oli märäntyneitä laudanpätkiä, seinäpahveja, tapetteja, lehtisilppua ja maata - kaipa parin-kolmen vuoden päästä meillä on hyvää multaa kompostissa.

Tällä kertaa päätimme jäädä yöksi, laitoimme "valmiiseen" makuuhuoneeseen patterin koko illaksi päälle ja huone lämpesi yllättävän nopeasti ja lämpö tuntui pysyvän yllättävän hyvin huoneessa, vaikka huoneen ja toisen makuuhuoneen välistä kevytrakenteista seinää ei ole eristetty ollenkaan, lukuunottamatta suuremman makuuhuoneen seinässä olevia puukuitulevyjä. Patteri oli tietysti koko yön päällä puolella teholla ja emme kärsineet ainakaan kylmästä. Uni puolestaan ei meinannut tulla kovinkaan helposti. Ensimmäinen kerta taisi jännittää tälläkin kertaa ;-)

Lauantaiaamuna jatkoimme olohuoneen lattian kimpussa ja saimmekin lattian melkein valmiiksi ennen kotiinlähtöä, 9 lautaa jäi laittamatta lattiaan. Tällä kertaa näyttää jopa siltä, että laudat menevät tasan, eli yhtään lattialautaa ei tarvitse halkaista! Jei! Kimmon paketissa oleva käsi hidasti tietysti hieman hommia, viimeksi saimme lattian nopeasti tehtyä, sillä Kimmo sahasi lautoja valmiiksi ja minä ruuvasin laudat lattiaan samantien. Tällä kertaa Kimmo niittasi osan ilmansulkupapereista ja sahasi ekovillalevyjä. 

Ihan viimeiseksi pitää kertoa koko reissun kohokohta! Perjantai-iltana Kimmo alkoi laittamaan kumisaapasta jalkaan ja tunsi siellä jotain pehmeää ja ajatteli sen olevan villasukka. Yllätys olikin melkoinen kun saappasta pilkotti siipi. Saappaan käyttö ei oikein enää houkuttanut. Vedin siivestä ja esiin tuli kuollut naakka, joka oli jäänyt jumiin kenkään. Hai saappaat menivät samantien roskiin, sillä naakka oli osittain homehduttanut pohjallisen ja saappaan sisäkankaan. Hetken mietimme, miten ihmeessä naakka oli päässyt sisälle. Pääsiäisen aikaan avoimesta ovesta? Alapohjan ja osittain avoimen lattian kautta? Chättäsin hetken kaverin kanssa ja hän ehdotti hormia. Mielestäni kaikki hormit olivat kiinni, mutta aamulla huomasin, että keittiön ilmanvaihtohormin luukku lieden yläpuoleta oli auennut. Ilmeisesti naakka oli tippunut ilmanvaihtohormiin ja luukku oli ponnahtanut auki ja lintu oli räpiköinyt sieltä sitten sisään. Mutta miksi ihmeessä se oli mennyt pystyssäolleeseen kumikenkään? Heitinkin vitsinä perjantai-iltana, että onko kuollut naakka kumikengässä Luopioislainen verikoston merkki :D

Uutiskatsaus

Tällä kertaa ei ole mitään erikoista remppaetenemiskertomusta, mutta enemmänkin löytöjä talon sisältä. Rakenteita purkaessa olemme törmänneet vaikka minkälaisiin tavaroihin, särkyneisiin astioihin ja pulloihin, mutta mielenkiintoisimmat tavarat ovat olleet ne lukemattomat 50-luvun sanomalehdet jotka olemme löytäneet. Niitä on ollut mielenkiintoista lukea ja nähdä mitä kaikkea on tapahtunut tuolloin.

Kumpaakaan näitä liikkeitä ei ole enää olemassa. Kaihari lopetti vuonna 1980.

Kumi-aittaan ostoksille!

Matkustajakoti Pilvilinnan mainos, joka muuten on edelleenkin Helsingissä

Sarjakuvia 50-luvun lopusta

Tämä messinkinappi tippui kattolistaa irrottaessa kattopaneelin ja seinälaudoituksen välistä. Pienet naulat taitavat olla ihan sepän takomia nauloja.

Lisäksi viime viikonloppuna Päivi löysi keittiönkaappia purkaessa vanhoja lääkkeitä vuodelta -86 sekä vanhan Tuulitukka hiuskiinnepullon, joka haisi aivan kamalalle. Sellaista oli 80-luku. Eipä vielä kokeiltu pitääkö Tuulitukka vielä hiukset ojennuksessa :D

Malli työssään

Vanhat lääkket eivät taida enää olla kovinkaan turvallisia syödä

Olemme jo suunnitelleet jonkin verran tulevia sähköhommiakin - monta pistorasiaa tulee mihinkin huoneeseen ja miten vetäisimme sähköjohdot. Varmaankin on siisteitä vetää sähköjohdot lattia- ja kattolistojen taakse. Mielemme tekee kovasti bakeliittisia katkaisimia, mutta pistorasiat ovat varmaan muoviset, sillä bakeliittisissa pistorasioissa on yleensä vain yksi pistokkeen paikka. Sulaketaulu pitää vaihtaa varmaan myöskin, ellei nykyistä sulaketaulua voi jotenkin järjestellä järkevämmin, sillä koko keittiö on vain 10 ampeerin sulakkeen takana. Poks ja Poks. Lisäksi meille tulee ilmalämpöpumppu, jolle on hyvä olla varmaankin oma sulake. Nyt kun saisimme sähkömiehen kanssa vain sovittua molemmille sopivan ajan sähköhommille. 

Alunperin piti mennä mökille tänä viikonloppuna, mutta teloin käteni ja tämän viikonlopun remonttihaaveet pitää haudata käden tikkien myötä, mutta palaamme mökille mahdollisimman pian!

Ties mitä mökistä löytyykään, kunhan remontti etenee keittiöön ja eteiseen.

Pääsiäispuuhastelua

Mökin ostettuamme, Kimmo teki PowerPointille mökin remppauksen projektisuunnitelman, joka oli aikas kunnianhimoinen! Tuon alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan meillä piti olla makuuhuoneet ja olohuone purettuna ja takaisin asuttavassa kunnossa jouluun mennessä! Nyt Pääsiäisenä meidän piti aloittaa keittiön remonttia. Noh, realiteetit iskivät ja remonttitahti hidastui hieman projektisuunnitelman tahdista, mutta on silti edennyt oikein hyvää vauhtia.

Kimmo suhasi mökille Pitkänäperjantaina ja minä jäin potemaan flunssan viimeisiä vaiheita kotiin. Muutaman tunnin uurastuksen tuloksena olikin puoliksi paperoitu ja villoitettu olohuoneen lattia, joka odotti sitten lauantaina vain laudoitusta. Seuraaville remontoijille Kimmo jätti villojen ja ilmansulkupaperin väliin Hesarin, Seiskan ja Myynti & Markkinointi -lehden ihmeteltäviksi. Ilmansulkupaperin niittaaminen juoksujen väliin on pirun aikaavievää hommaa ja siinä Kimmolla tuhraantuikin yli puolet päivän työajasta. Onneksi villojen ja päälispaperin laitto onkin sitten huomattavasti nopeampaa ja vähemmän polviinkäyvää hommaa. Olohuoneen keskivaiheilla on "pääpoikkihirsi" lattiassa ja teimme sen kohdalle juoksujen väliin poikkilaudoituksien 2x4:sista. Tähän asti lattia on purettu ja nyt sitten myös paperoitu ja eristetty. Patteriverkon pääputki menee myös olohuoneen lattian alla, juuri makuuhuoneiden seinän vieressä omassa kapeassa juoksuvälissään, josta putkea on todella mahdoton sahata poikki. Onneksi putki sukeltaa lattian alle olohuoneen alla, niin putken saa varmaankin sahattua poikki keittiön oven tuntumasta, jossa se on jo reilusti lattian alla ja pois juoksujen välistä.

Lauantaina minäkin pääsin puuhasteluun mukaan, onneksi Kimmo oli kerennyt sahata muutaman lattialaudan valmiiksi määrämittaan perjantaina, joten lattian laudoittaminen alkoi reippaalla tahdilla. Jälleen ensimmäisen laudan paikoilleensaaminen oli haastavinta, juoksut loppuivat muutamaan senttiä ennen seinää, joten päältä ruuvatessa ruuvit humahtivat tyhjään ja lautaan tuli sitten muutama turha reikä - onneksi on kittiä. Tällä kertaa laudoitus tehtiin sitten "oikein päin", eli naaraspontti seinään päin ja ruuvauskiinnitys urospontin päältä.  Juoksut menivät taas seinän vieressä niin lähellä seinää, että laudan päästä pontit taas vähän lohkeilivat ruuvatessa. Onneksi sentään suurin osa laudoista ei lohjennut ja hyvin laudat tuntuvat pysyvän kiinni, vaikka ne vähän lohkeaisivatkin ruuvin ympäriltä. Laudoissa näyttää olevan hieman sinistymää paikoitellen, mutta eipä tuo onneksi haittaa, kun käsittelemme lattian vahalla. 

Kohta päästään valssaamaan!

Laitoimme peräseinälle muutaman puukuitulevynkin, sillä olohuoneen toisesta päästä piti siirtää pari mööpeliä peräseinälle ja ajattelimme, että levyt on kätevintä laittaa nyt, ettei mööpeleitä tarvitse taas levytyksen takia siirrellä uudestaan.

Kaverimme Päivi oli mukana myös orjatyövoimana ja annoimme hänelle tehtäväksi aloittaa keittiön kiinteiden komeroiden purun. Ne olivatkin tehty kohtalaisen kestävästi, hyllynkannattimetkin oli naulattu kolmen tuuman nauloilla seinään kiinni! Komeroiden peräseinältä paljastui myös uusi yllätys! Pinkopahvien alta paljastui harmaa hirsiseinä! Eli keittiön ja olohuoneen välisen seinän keittiönpuoleiset hirret ovat aikoinaan olleet osittain ainakin ulkoseinää! Lisäksi pinkipahvin alta, harmaasta hirsiseinästä paljastui raaputusgraffitti, tai ainakin uskoisin sen sellaisen olevan ja ellen väärin kuviota tulkitse, on niitä elinkuvioita raapusteltu muutama vuosikymmen sitten jo... :D
Kaapeista löytyi myös entisten asukkaiden jäämistöä, mutta niistä toisessa blogikirjoituksessa sitten.

Eikö tuo raaputus teistäkin ole hieman fallinen?

Tukiraudoitusta ja harmaata hirttä keittiön komerossa!

Jos sienimetsään haluat mennä nyt...

Tällä viikolla remppapäivä olikin poikkeuksellisesti perjantai! Holjan kylätien tiehoitokunnan kokous oli nimittäin perjantai-iltana ja emme pelkästään sen takia olisi halunneet lähteä ajamaan 160 km suuntaansa, joten otimme perjantain vapaaksi ja puuhastelimme kokonaisen työpäivän ajan mökillä.

Tällä kertaa jatkoimme olohuoneen lattian purkua. Helppoa kuin heinänteko, noin suunnilleen siis. Kenen idea on ollut lyödä ne lastulevyt kolmen tuuman nauloilla kiinni?!?! Lastulevyjä on pirun tuskallista repiä irti lankuista, onneksi kun levyn alle saa kerran sorkkaraudan kunnolla ja saa pari naulaa löysytettyä, levy murtuu ja sitä voi alkaa palastella. Onneksi levyjä ei ole naulattu keskeltä, vain reunoista ja onneksi levyt ovat suuria, niin ne on helppo irrottaa. Lastulevyn päällä ollut muovimatto ei ollut liimattu kiinni, joten sen sai palasteltua helposti mattoveitsellä pieniin osiin ja rullattua pois. Muovimatot ovat muuten olleet ne talon osat, jotka ovat haisseet eniten "mummolle". Olisiko niin, että kun 60 - 70-luvuilla, kun mummonmökkejä remontoitiin, lätkäistiin suurimpaan osaan taloja muovimatot vanhojen rossilattioiden päälle ja kun lattia ei enää hengittänyt, syntyi tuo ihana ummettunut  mummotuoksu.

  

Olohuoneen vanha lankkulattia onkin sitten mielenkiintoisen näköinen - ihmeellisiä parin sentin tilkepaloja, jotka eivät ole millään kiinni, lankkuja on höylätty päältä, lattia oli palasteltu täysin edellisen remontin yhteydessä. 

Osa lattialaudoista oli todella huonossa kunnossa, ne olivat hapertuneet täysin ja sorkkaraudalla vääntäessä laudat hajosivat pölyksi. 

     

Samoin edellisen remontin yhteydessä oli tehty aika mielenkiintoinen ratkaisu vanhojen eristepurujen hävittämiseksi. Purut oli vain tiputettu ryömintätilaan. Kun otimme villojen alla olleet pahvit pois ryömintätilasta tulvahti sienimetsän tuoksu sisälle. Erinäisiä sienikasvustoja oli siis havaittavissa muhimassa ryömintätilassa olevan ryönän seassa. Puruja oli paksuimmillaan ryömintätilassa n. 30 cm, lisäksi purujen seassa oli paljon edellisten remonttien purkujätettä - puolimätiä lautoja ja listoja ja seinäpahveja. Löysimme purujen seasta myös jäänteitä todella vanhoista tapeteista.

Tapettimuotia menneiltä ajoilta. Todella haurasta paperitapettia, punertavan sinisellä taustalla karmiininpunaisia kukkakuvioita ja raitoja.

    

Ryömintätilasta otetuista kuvista näkee hyvin vuosikymmeniä siellä muhineen ryönän määrän. Tuon massan kuivattamiseen ei kyllä pari tuuletusluukkua riitä. Toivottavasti tuon kaiken ryönän poiston jälkeen ilma kiertää ryömintätilassa paremmin, eikä sinne jää kosteutta muhimaan, kun ylimääräinen kuiva aihes on pois. Nythän avasimme noin puolet olohuoneen lattiasta ja siltä alueelta myös kaavimme ryömintätilan ryönät pois ja saimme tuolla aineksella täytettyä neljä 320 litran jätesäkkiä. Ryömintätilaan jäi varmaan toinen samanlainen satsi, jonka kimppuun pääsemme kunhan avaamme toisen puoliskon olohuoneen lattiasta.

Saimme tosiaan tällä kertaa olohuoneen lattiasta hieman yli puolet avattua ja ensi kerralla aloitamme nyt avatun osuuden kuntoonlaittoa, eli puolet olohuoneesta saa ilmansulkupaperit, ekovillat ja laudat ensi viikolla. Ah juu... tökin taas alimpia hirsiä puukolla ja onneksi ne eivät ole höttöisiä olohuoneen kohdalla, paikoitellen hirren pinnassa on pieni hapero kerros, johon puukko upposi ehkä sentin verran, mutta sen jälkeen terä tavoitti jo kovaa puuta. Ensi viikolla ajattelimme olla ensimmäistä kertaa yötä mökillä! Meno perjantaiaamuna ja paluu lauantai-iltana! Jännää!

Auringonpaistetta ja vanhoja graffitteja

Lauantaipäivä valkeni kylmänä mutta sitäkin kauniimpana kun jälleen käänsimme Minin nokan kohti Holjaa. Mökillä meitä odotti melkein 20 asteen pakkanen ja jääpuikot kimmelsivät komeasti aamuauringossa. Nopeasti kuitenkin aurinko rupesi lämmittämään ja vesi alkoi tippumaan räystäiltä. Mökki myös lämpeni ja aloitimme päivän työt. Ismo otti heti aluksi urakakseen laittaa se vihoviimeinen lauta makuuhuoneeseen. Haaste oli hirren muoto, joten sahattuaan laudan halki, Ismon piti viellä vuolla lauta puukolla sopivaksi. Loppujen lopuksi viimeinen lattialauta meni sitten ihan täydellisesti paikalleen.

Ennen urakan aloittamista otettu kuva

Minä aloitin puolestani olohuoneen lattian purkamisen. Tässä kuva ennen purkamisen aloittamista. Edellisellä kerralla olin jo poistanut kattolevyt ja seinistä tapetit ja pinkopahvit sekä seinälevyt.

Olohuoneen lattia on auki!!!

No pari tuntia uurastettua sain kuin sainkin lattian auki ja pääsimme katsomaan alimmaisia hirsikerroksia. Oli todella helpotus huomata että tällä puolella taloa myös alimmaiset hirret ovat hyvässä kunnossa, mikä helpottaa suunnattomasti remontin etenemistä.

Hauskana pienenä lisäpiirteenä olemme huomanneet, että talon vanhoja hirsiä on käytetty muistiinpano- ja piirustusvälineinä. Seinistä on löytynyt jos jonkinlaista merkintää.

Seuraava meno mökille tapahtuukin perjantaina, sillä silloin on kyläkokous, jonne olemme luvanneet mennä paikalle. Ensi viikon tavoitteena on saada koko olohuoneen lattia purettua ja pääsiäisenä toivottavasti pääsemme jo laittamaan uutta lattiaa myös olohuoneeseen. Kaikkein kamalinta on lastulevyjen poistaminen lattiasta. Niiden kiinnityksessä kun ei ole nauloja säästelty joten ne ovat todella tiukkaan lattiassa kiinni, mutta eiköhän ne siitä sorkkaraudalla lähde.

Sitruunaa ja kuparia

Pihavarastosta löytyi pari tällaista vatia, joista ajattelimme heti että lienevät kuparia. No kannoimme ne Helsinkiin ja päätimme puhdistaa ne ja katsoa mitä niistä tulee. Vanhanajan ohje osoittautui aivan loistavaksi, eli 1 osa sitruunaa ja 3 osaa suolaa. Siinä sitten hinkkaamaan ja puhtaaksihan noi tulivat.

Tässä on kuva kuparisesta vadista ennen puhdistusta. 

Tässä taas sama vati puhdistuksen jälkeen.

Meille on Holjaan menossa kuparisia kahvipannuja, kakkuvuokia, kynttilänjalkoja sun muuta tavaraa ja näistä tulee aivan upea lisä tähän kokonaisuuteen.

Tänä viikonloppuna emme menekään mökille, sillä on kaikkea muuta tekemistä, mutta sitten viikon päästä taas pääsemme ja tällä kertaa olohuoneen lattian kimppuun. Nyt kun tiedämme mitä tehdä onnistuneen makuuhuoneen remontin jälkeen luulen, että olohuoneen remontti meneekin sitten vauhdilla.

Seinäpuuhia

Tänä viikonloppuna olikin sitten vuorossa seinälevyjen laitto suurempaan makuuhuoneeseen. Viime viikolla kahta viimeistä lautariviä vaille jäänyt lattia sai sen toiseksi viimeisen lattialaudan paikoilleen. Viimeinen lauta onkin sitten kinkkisempi, olisi pitänyt varmaan laittaa se samaan aikaan toiseksiviimeisen laudan kanssa, toisaalta toiseksiviimeinen lauta oli taas ihanasti kiero, joten sen paikoilleenruuvaamiseen tarvittiin kahden remppaajan voimat. Toinen kinkkasi lautaa paikoilleen sorkkaraudan ja välipuupalikan avulla, kun toinen ruuvasi laudan paikoilleen. Viimeinen lauta jäi vieläkinlaittamatta paikoilleen. Mietimme, että, jos jollakin tavalla voisi välttyä lattialankun halkaisemiselta, mutta näköjään sopivan paksuista ja levyistä höylättyä lautaa ei saa valmiina mistään. Viimeisen lankun sopiva leveys on 25-45 mm, joten pitää seuraavalla kerralla vain ottaa saha käteen ja pistää lattialauta halki.

Seuraavana vaiheena suuremman makuuhuoneen remontissa onkin sitten seinälevyjen paikoilleen laitto. Helpohko homma, ainoa haastava tekijä on lattia ja katon epätasaisuus, levyn korkeus pitääkin varmistaa ennen sahausta useammasta kohdasta, yhden 120 cm leveän levyn matkalla katto saattaa laskea tai nousta useamman sentin. Lisäksi puukuitulevyt lohkeilevat helposti ja tämän saimme huomata pariinkin otteeseen, noh, onneksi saumat saa tilkittyä ja niiden päälle tulee saumapaperit. Yksi makuuhuoneen seinä jää pääosin hirrelle, peitämme käytöstäpoistetun ikkunan kohdan puukuitulevyillä ja teemme siitä sängynpäädyn. Tuo seinä näkyykin alla tuolikuvassa.

Pitihän tuoleja mallata jo... 

Toivottavasti näillä saadaan mökkiä edes vähän lämpimämmäksi 

Nämä Livalin kattovalaisimet jäävät mökille. Saa nähdä mihin huoneeseen ne päätyvät 

Sata vuotta vanhaa hirttä ja pellavarivettä.

Haaste

Anu, blogin Koti1898 pitäjä, pisti meille kysymyshaasteen. Tässä tulevat vastaukset, mutta emme tällä kertaa kuitenkaan haasta suoraan ketään jatkamaan haastetta, vaan alla ovat uudet kysymykset, joista jokainen lukija saa ottaa haasteen vastaan, tai olla ottamatta.

Tässä vastaukset Anun haastekysymyksiin, ainakin Ismon näkökulmasta:

1. Oletko nyt tullut kotiin?

Pidän Pumpputehdasta kotinani, vaikka asunto on hieman liian pieni meille kahdelle ja kahdelle katille, silti pidän tästä asunnosta paljon ja jos ja kun aikanaan tästä asunnosta päätämme muuttaa pois, se tulee olemaan vaikeaa.

Mökistä ei ole vielä mitään "koti" tunnetta tullut, sillä se on vain suurta työmaata tällä hetkellä, mutta olen huomannut kiintymyksen kasvavan sitä mukaa, kun remontissa saa jotain aikaan. 

2. Mikä esine tai kaluste on muuttanut mukanasi pitkään?

Alunperin kotoa mukaan tulleista kalusteista ei taida olla mukanani enää mitään. Muutama esine on kuitenkin kulkenut mukanani jo jonkun aikaa. Hassua, mutta isotädiltä meille kotiin joskus aikoinaan päätynyt kukkaruukku on minulla vielä tallessa. Se on hieman rähjäytynyt, mutta olen kiintynyt siihen. En nyt löytänyt ruukkua mistään, että saisin siitä kuvan. Se toivottavasti on ehjänä parvekkeen laatikossa. Sain mummon vanhat K-tuolit Pumpputehtaalle muuttaessani, ne tulevat muuttamaan mukanani loppuelämäni.

3. Mitä väriä teille ei tule ikinä?

Tähän on vaikea sanoa oikeastaan mitään, meillä on lähes kaikkia värejä asunnossa jossain muodossa - kalusteissa, tekstiileissä tai seinissä. Mutta ainakin seinien epätodennäköisimpiä värejä ovat, keltainen ja vihreä - ainakin murrettuina pastellisävyinä.

4. Mitä tavaraa teille ei tule ikinä?

Never say never... tähänkin on todella vaikea sanoa mitään, nyt kun sanoo, ettei meille koskaan tule vaikkapa Playstationia, heti ensi viikolla se on hyllyssä.

5. Minkälaisia remonttihommia osaat parhaiten?

Aika tasaisesti varmaan kaikenlaisia. Maalaamisesta pidän ehkä eniten, mutta nyt mökin rempan myötä kaikenlainen remppapuuhastelu on kivaa.

6. Mitä puutarhassasi ainakin kasvaa?

Koristepuutarhan puolella ainakin alppiruusuja ja atsaleoja, ruusuja, liljoja, iiriksiä, jne... lista on loputon.

Hyötypuutarhassa tietysti marjapensaita ja hedelmäpuita. Tyrni, viinimarjat, mustikka, vadelma, jne... Eri omenoita ja kirsikoita.

7. Minkä kasvin revit puutarhasta ensimmäisenä?

Lupiinin.

8. Ikeaa, kyllä vai ei?

Pääsääntöisesti ei. Ikeassa on hyviä sisustusideoita ja ihan kivoja kalusteita, mutta enää Ikea ei jaksa innostaa niin paljoa. Svalka -viinilasit ovat toisaalta kestävyydessään ja käytettävyydessään ylivoimaisia hintaansa nähden. Meillä ei ole tällä hetkellä kotona yhtään huonekalua Ikeasta, lukuunottamatta parvekkeen baarituoleja, jotka on pelastettu taloyhtiön kierrätyspisteestä. Ach ja keittiö on Ikean keittiö, mutta se ei ole meidän asentama. Minua rasittaa monien Ikea -huonekalujen kertakäyttöisyys. 

9. Mitä erityistä sinun keittiössäsi on?

Meidän keittiömme on aika peruskeittiö, vaikkakin aikas "mielenkiintoisesti" toteutettu. Ikea -keittiöksi se alkaa olla elinkaarensa loppupäässä n. 10 vuoden iässään. Keittiöremppa siis edessä muutaman vuoden päästä.

10. Jos sinulla on puuhella, käytätkö sitä ja mihin? Tai haluaisitko puuhellan?

Mökillä on puuhella, emme ole sitä kovin montaa kertaa käyttäneet, sillä savupiipun kunto mietityttää ja haluamme nuohoojan ensin käymään paikalla, ennenkuin alamme käyttää hellaa enemmän. Varmaankin vaihdamme nykyisen rautahellan muurattuun puuhellaan.

11. Mikä on seuraava kotiin liittyvä projekti, joka on suunnitteilla?

Mökin remontti meneillään ja se vie tällä hetkellä kaikki rahat kodin remonttitarpeilta. Kuitenkin kotona pitäisi tehdä pintaremontti - edellisen kerran tähän asuntoon on tehty remontti n. 10 vuotta sitten ja pinnat alkavat olla aika kuluneet. Kylpyhuone on alkuperäinen, eli 12 vuotta vanha ja sekin pitäisi rempata, keittiön mainitsinkin jo. 

Sitten ne uudet 11 kysymystä:

1. Mikä on omituisin omistamasi esine?

2. Tapetti vai maali seinään pinnaksi?

3. Lempihuoneesi kotona ja miksi?

4. Miten päädyit asumaan nykyiseen kotiisi?

5. Mikä on parasta kodissasi?

6. Mitä materiaalia et voisi ikinä tuoda osaksi kotisi sisustusta?

7. Teetkö etätöitä kotona? Jos teet, onko sinulla oma työhuone, vai onko työpisteesi jossain muualla?

8. Onko sinulla jokin kaluste tai esine, jota olet etsinyt pitkään, sitä löytämättä, tai olet löytänyt sen vasta monen vuoden etsinnän jälkeen?

9. Millainen on unelmakylpyhuoneesi?

10. Kirjat - avohyllyssä vai ovellisessa kirjakaapissa?

11. Mitä huonekasveja sinulla on?

Lattia!

Meillä on nyt lattia isommassa makuuhuoneessa!

Lauantaina oli taas remppapäivä ja ulkona oli rapsakka 22,5 asteen pakkanen, kun saavuimme Holjaan. Sisällä oli kuitenkin vain pari astetta pakkasta ja puolessa tunnissa lämpö nousi rakennuspuhaltimen avulla kymmeneen asteeseen. Onneksi aurinkokin avitti lämmitystehtävässä hieman.

Edelliskerralla saimme suuremman makuuhuoneen lattiasta paperoitua ja villoitettua puolet, nyt heti enimmäisenä laitoimme alapohjan pohjapaperit ja villat paikoilleen. Viimeksi lähtiessämme mökiltä, mietimme miten paljon hiiret tai muut ötökät mahtavat tehdä uusissa eristeissä tuhojaan, mutta papereihin tai villoihin ei oltu kosketukaan. Levitimme myös ilmansulkupaperin ja villojen väliin kanelia, sillä saimme hyvän vinkin, että hiiret eivät välitä kanelista. 

Tilkitisimme vielä hieman koolausten ja seinien välissä olevia suurempia rakoja pellavariveellä ennen päällimmäisen ilmansulkupaperin paikalleenlaittoa.

Pellavarivettä rakojen tilkkeenä

Ilmansulkupaperit ennen lattialautojen laittoa

Aivan sattumalta Rautiasta ostetut lattialaudat olivat täydellisen määrämittaisia makuuhuoneen lattiaan. Vain muutamasta laudasta piti pätkäistä pari senttiä pois hirsien epätasaisuuksien takia ja eipä nyt satavuotiaan talon muotojen voi oletaakaan olevan täysin suorassa kulmassa.

Ensimmäistä lautaa paikoilleensovittaessa tulikin yhtäkkinen blackout - uros- vai naaraspontti seinää kohti? Minulla oli jotenkin sellainen perskutina, että laudat olisi kätevintä naulata/ruuvata naarasponttiin, eli laitoimme urospontin seinää kohti, sillä lauta tuntui asettuvan lattiaan sopivimmin näin päin. Noh, kaikkihan meni loistavasti parin viimeisen laudan kiinnittämiseen asti, silloin huomasimme, että se naarasponttihan se olisi pitänyt olla seinää kohti aloittaessa ja kiinnitys tulee urospontin päältä. Noh, tästä viisastuneena, pienemmän makkarin lattia  tehdään sitten "oikein". Viimeisen kahden laudan kiinnitys jäi tällä kertaa vaiheeseen ja kiinnitysstrategia pitää miettiä ensi kertaa varten jo valmiiksi. Seinän ja viimeisen laudan väliin jää ärsyttävä 4-5 sentin rako ja siihen on pakko varmaankin halkaista yksi lattialauta, sillä tuollaista rakoa ei voi peittää kunnolla jalkalistallakaan.

Akkuporakone on ehdoton työväline, naulaamalla hommassa olisi mennyt ikuisuus!

Lattian paikoilleenlaitto on itseasiassa nopeaa puuhaa.

Pari harmittavaa rakoa lattiaan jäi, juuri oven eteen, sillä yksi lauta oli hieman kiero ja seuraava lauta ei sitten asettunut kunnolla kieroa lautaa vasten, mutta, ei tuo rako ollut milliä isompi. Mittasin muuten lattialautojen kosteuden ennen lattiaanlaittoa ja kosteus tuntui olevan 5% ja 8% välillä, joten kaiken järjen mukaan laudat ovat tarpeeksi kuivia, etteivät ne kutistu lattiassaollessaan kovinkaan paljoa.

Meillä on lattia!

Paluu mökille sitten taas ensi viikolla :-)

Huimaa edistystä!

Lauantai oli jälleen mökkipäivä. Kävimme hakemassa aamulla Kuhmalahden Verhoomo Ekholmista sinne syksyllä viemämme K-tuolit, joihin jouduttiin tekemään täysi remontti - uudet jouset, uudet pehmusteet, uudet kankaat, puuosat tosin jätimme ennalleen, ne ovat jotenkin sopivan kuluneet. Lopputulokseen olimme kyllä enemmän kuin tyytyväisiä, veimmekin samalla Emma-tyylisen nojatuolin entisöintiin. Hintaahan tuolien täydelle entisöinnille tulee, mutta kestämään tehtyjen huonekalujen elämää on kiva jatkaa! Uusissa huonekaluissa ei ole samanlaista henkeä kuin vanhoissa.

K-tuoli kankaana Annalan Leonardo 110

Mökille päästyämme jatkoimme suuremman makuuhuoneen kuntoonlaittamista. Kävimme perjantaina Tampereen rakennustorilta pellavarivettä hirsien välien tilkkimiseen ja paikkapalojen tiivistämiseen. Saimmekin hirsien höttökohdat paikattua ja tilkittyä vaikka hirvittävä vaiva siinä olikin kaikkine lankkujen vuolemisineen ja sovittamisineen - ihan täysin tiiviitä paikkoja ei tietenkään saatu aikaiseksi puusta, joten tilkimme rakoja pellavariveellä. Eiköhän nuo paikat meidän eliniän kestä, pääasia ettei mökki romahda alta. Kuvat ammattimaisesti tehdystä paikkaustyöstä jäivät ottamatta, kun tajusimme, että nythän me pääsemme laittamaan lattiaa paikalleen!

Pellavarive toimii myös peruukkina. Watch out Tuksu!

Lisäsimme alapohjan juoksujen päihin ja keskelle poikkipuut tukemaan hieman lattian rakennetta. Lisäksi lisäsimme keskelle lattiaa pönkän ryömintätilaan, ettei lattia notkuisi ihan niin paljon - saa nähdä on siitä apua.

Hieman lisätuentaa alapohjaan

Nyt kun poikkipuut olivat paikoillaan, laitoimme juoksujen väliin takaisin siellä olleet ohuet kuitulevyt ja levyjen päälle verkkovahvistetun ilmansulkupaperin. Ja sitten pääsimmekin laittamaan jo ensimmäiset Ekovillat lattiaan! Ensin ajattelimme saavamme koko makuuhuoneen lattian villoitettua, mutta ilmansulkupaperin nitominen juoksujen väliin oli tuskallisen hidasta ja perin polviapuuduttavaa, kun joutui pyllistelemään juoksujen ja lankkujen varassa pää alaspäin. Saimme kuitenkin noin puolet lattiasta paperoitua alapuolelta ja villoitettua.

(Muistilappu itselle: Käytä hengityssuojaimia sahatessasi ekovillaa...)

Vanhat kuitulevyt takaisin alapohjaan

"Muutama" niitti meni ilmansulkupapereita nitoessa...

Ekovillalevyjä meni sopivasti kaksi rinnakkain juoksujen väliin, hieman joutui pituudesta vain trimmaamaan. Ekovillalevyn pinta on muuten aika kivannäköistä! 

Puolet lattiasta villoitettu!

Nyt vain pitää toivoa, etteivät hiiret ja muut metsän eläimet löydä vastatehtyä makuuhuoneen lattiaa ja hoksaa Ekovilloja hyväksi pesäpaikaksi. Nettikeskusteluja lukiessamme olemme kyllä törmänneet suurimmalti osalti viesteihin, joissa on sanottu, etteivät hiiret ja muut ötökät kovin kamalasti perustaisi Ekovillasta, vaan ovat enemmänkin viehtyneet lasiviillan. Mutta ensi kerralla näemme, onko paperit syöty ja villoihin pesitty. Eräs kaverimme mainitsi, että kaneli karkoittaa hiiret, joten nyt mietimmekin, josko levittelisimme kanelia villojen sekaan. Ei kai se pahaksikaan ole, kuivaa ainesta.

Tällä kertaa saimme siis aikaiseksi huimasti enemmän, mitä alunperin olimme suunniteleet, joten ensi kerralla saamme suuremman makuuhuoneen lattian eristyksen varmaankin loppuun ja vielä ilmansulkupaperin villojen päälle. Ajattelimme myös laittaa lattialaudat ilmansulkupaperin päälle, muttemme varmaankaan vielä kiinnitä lautoja, sillä ne ovat nyt vielä aika kosteat talven jäljiltä.