Eli reilu vuosi sitten päätimme vaihtaa Helsingin keskustan hektisen elämän itä-Helsingin luonnonrikkaaseen maisemaan. Ismo löysi kivan valmistumaisillaan olevan paritaloista koostuvan taloyhtiön ja suostutteli mut lähtemään mukaan katsomaan asuntoja. No sille tielle sitten jäimme :D Itselle kyllä oli haaste muuttaa itä-Helsinkiin. Mun mielestä kun itä-Helsinki alkaa jo Hakaniemestä :P.
Mikä sai meidät muuttamaan? Syynä oli yksinkertaisesti tila. Eli me molemmat halusimme omat työhuoneet ja muutenkin tuntui että vaihtelu virkistää. Nyt meillä on sitten tarpeeksi tilaa. Molemmat saimme omat työhuoneet ja lisäksi jäi myös huone vieraiden käyttöön. Lisäksi 3 kylpyhuonetta on huomattavasti lisännyt asumismukavuutta. Maisemat ovat lisäksi mahtavat. Tässä on ensimmäisiä otoksia viime vuoden lopulta kun muutimme tänne. Mitä enemmän täällä on liikkunut, sitä enemmän olemme oppineet tykkäämään luonnonläheisyydestä.
Muuttaminen itsessään kävi kuin lastenleikki. Eli tilasimme muuttofirman hoitamaan muuton. Haasteena oli vain tavaran määrä. Normaalisti lasketaan 1 muuttolaatikko/neliö riittäväksi. Meillä niitä tarvittiin 2! Lisäksi kaikki tavaramme eivät mahtuneet yhteen rekka-autolliseen vaan piti muuttaa kaksi kertaa. Voisikohan syynä olla se että esim. 4000 kirjaa ja lukematon määrä astioita vaativat melkoisen määrän tilaa? Pojat kyllä tekivät hyvää työtä ja itse sain vain neuvoa mikä tulee mihinkäkin huoneeseen.
Siinä sitten joulukuu menikin tavaroita purkaessa ja tavaroiden hakiessa paikkaansa ja tässä on lopputulos.
Oman työhuoneeni sisustaminen oli helppoa, sillä kaikki huonekalut olivat jo omasta takaa. ELi omasta huoneestani tuli hyvin Jugend-henkinen. Lisäksi sain kirjakaappeihini viimeinkin kirjat, jotka halusinkin ja joita tarvitsin. Kuten jo mainitsin, kirjoja on melkoinen määrä. Keräilen harvinaisia kirjoja, ja vanhimmat kirjat ovatkin 1600-luvulta. Lisäksi sain joitakin itselleni rakkaita perintökaluja huoneeseeni.
Ismon työhuoneesta tuli sitten hyvin erilainen. Moderni, paljon kiiltäviä pintoja ja värimaailmaltaa hyvin toisenlainen.
Makuuhuoneemme sai itämaisen sävytteen, sillä sellainenhan meillä oli jo aiemminkin. Yläkertaan lisäksi jäi pieni lukunurkkaus, jonne sain tuolin, jonka pelastin roskiin menolta ja verhoilutin uudestaan. Verhoilun suoritti taidokkaasti Verhoomo Ekholm (http://www.verhoomoekholm.fi/).
Lisäksi ylös jäivät lasivitriini ja antiikkinen peili joka sai ympärilleen vanhat valokuvat joita meillä oli.
Alemmassa kerroksessa meillä on olohuone ja keittiö. Sinne jouduimme tekemään hankintoja. Meillä oli hyvät nahkasohvakalusto, joka näkyy aikaisemmasta postauksesta, mutta meiltä puuttui senkki ja vitriini, jotka halusimme. Tällaiset löysimme.
Vihreä senkki oli todellinen löytö. Ismo bongasi sen yhdestä liikkeestä ja ihastui todella siihen. Mietimme miten se oikein tulee mahtumaan meille, mutta hyvinhän se mahtui. Vitriini löytyi toisesta liikkeestä ja sinne saimme pienen osan lasi- ja posliinikokoelmastamme.
Alimmaiseen kerrokseen jäikin sitten vierashuone, joka on paremminkin kissojen huone, sillä siellä tykkäävät olla suuren osan päivää. Lisäksi terassi ja parveke ovat tuoneet lisäviihtyvyyttä, ja niitä on ollut kiva laittaa kuntoon. Ehkä toisessa postauksessa kerromme mitä on tapahtunut ulkona.
Haasteena alussa oli lisäksi porailu! Meillä on jonkinmoinen määrä taidetta. Olemme keräilleet sekä suomalaisten että ulkomaalaisten taiteilijoiden taidetta. Mukana on sellaisia nimiä kuin Munsterhjelm, Gallen-Kallela, Sallinen, Arborelius, Dali, Picasso jne. jne. ja piti miettiä mitä menee minnekäkin. Ismo teki ison työn kun poraili reikiä ja hakkasi taulukoukkuja seinään.
Ketä täällä sitten asuukaan. No meitä on kaksi ja lisäksi vakituisesti täällä asuu kanssamme kolme kissaamme: Boris, Felix ja Joel. Vanha herramme Pomo muutti mukanamme tänne, mutta valitettavasti hän sai pahalaatuisen kasvaimen ja nukkui pois kesällä. Kolmen oman kissamme lisäksi meillä majailee sekalainen seurakunta orpoja. Toimimme sijaiskotina eläinsuojeluyhdistykselle, mikä tarkoittaa käytännössä että erityisesti kun kissanpentuja löytyy hylättyinä niin tulevat meille asumaan ja kasvamaan siksi aikaa kunnes löytävät oman kotinsa. Jotkut saavat kodin nopeammin kuten Leila, joka oli meillä vain viikon, jotkut taas kuten Nuutti ja Hermanni olivat meillä muutaman kuukauden. Tällä hetkellä meillä on kaksi pientä orpoa tyttökissaa, Astrid ja Abigail, jotka odottavat että joku adoptoisi ne hyvään kotiin.
 |
| Boris, joka on perheemme Patriarkka. Komea täysverinen Norjalainen metsäkissa |
 | |||
| Felix, löytökissa joka oli jätetty aivan vauvana tien viereen, josta löydettiin nälkäisenä ja viluisena. n. 1,5 vuotias. Asunut luonamme reilun vuoden. |
 |
| Joel, Löydetty autiotalosta pentuna. Jokin on puraissut hännän pois. n. 1,5 vuotias. Tuli meille sijoitukseen, mutta jäi sille tielleen! |
 |
| Tämänhetkiset sijoituskissamme Astrid ja Abigail. Ovat meillä kunnes löytävät loppuelämänsä kodin. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti