Blogimme on ollut kovin hiljainen nyt pari kuukautta ja siihen on hyvä syykin. Emme ole kerenneet käydä mökillä kuin pari kertaa nyt joulunpyhinä sitten edellisen bloggauksen. Haimme 60-luvun tuolit verhoilijalta, joka oli saanut ne valmiiksi jo heti joulukuun alussa. Tuoleista tuli erittäin pirtsakat ja modernit, kuitenkin henkien sitä 60-lukua. Mökillä oli kaikki ennallaan, hiiret olivat syöneet kaikki myrkyt keittiöstä, jonne jätimme kertakäyttölautasellisen myrkkyä. Yhtä Reinoa oli käytetty ruokakätkönä ja toista vessana. Ainoastaan lintujen ruokapussin sisällöllä oli herkuteltu. Eteisessä olleesta siivoussangosta löytyi ainakin yhden vierailijan maalliset jäännökset.
Mutta, miksikäs emme ole siellä mökillä käyneet nyt parin kuukauden aikana kuin pari kertaa? Koska muutimme. Pumpputehdas, kaikessa ihanuudessaan on nyt taaksejäänyt elämänvaihe. Kerkesimme asumaan Pumpputehtaan vintillä 6 vuotta ja kuukauden. 65 neliötä terassiparvekkeella ja kahdella lasitetulla pikkuparvekkeella vaihtuivat 119 neliöön, jonka päälle tulee vielä 7 neliön varasto ja 15 neliöinen autotalli. Kaikki tämä puu-Myllykylässä. Lebensraum.
Anu, Koti 1898 -bloggaaja, ehdotti, josko tekisimme Pumpputehtaasta kirjoituksen, nyt taidamme häpeilemättä käyttää Kiinteistömaailman loistavia kuvia blogissamme. Tämä siis jäi taakse. Uudesta kodista voisimme tehdä kuvallisen bloggauksen seuraavalla bloggauskerralla.
 |
| Aleksis Kiven katu 52-54, eli Pumpputehdas |
 |
| Ruokailutila olohuoneesta päin katsottuna |
 |
| Keittiö |
 |
| Makuuhuone |
 |
| Työhuone |
 |
| Kylppäri, pieni, mutta äärimmäisen toimiva |
 |
| Terassi |
 |
| Eteiskäytävä |
 |
| Olohuone |
 |
| Pumpputehtaan sisäpiha |
 |
| Tuolla ylhäällä, aika tarkkaan keskellä kuvaa, asustimme |
Joku nyt tietysti ihmettelee, mistä tuo Pumpputehdas nimi tulee, tässä lyhyt Pumpputehtaan historia.
Tanskalainen P.J. Bögelund perusti vuonna 1908 Helsinkiin kartonkitehtaan, jossa valmistettiin etupäässä valokuvaustarpeita. Tehtaassa työskenteli Bögelundin lisäksi vain 8-9 työläistä. Vuonna 1911 insinööri O.L. Stenberg osti tehtaan ja laajensi sitä hankkimalla uusia koneita. Yhtiö teki tällöin erilaisia kartonkeja kirjapainoja ja laatikkotehtaita varten.
G.A.Serlachius Oy osti n. 1917-1918 P.J.Bögelundin Kartonkitehtaan osake-enemmistön. Vuonna 1920 Tehtaalle rakennettiin toimitilat Fredriksberggatan 52-53:en, joka tunnetaan nykyään paremmin Aleksis Kiven katu 52-54:nä. Tehtaan sai suunniteltavakseen arkkitehti Wäinö Gustav Palmqvist, joka oli saanut palkintoja ja tunnustusta jo suunnittelemistaan Ostrobotnian talosta Töölössä, Lackmanin liiketalosta Mikonkadulla, sekä Tampereen Kalevankankaan hautausmaan siunauskappelista. Lisäksi mm. Hufvustadsbladetin toimitalo Mannerheimintiellä ja Bulevardi 5 ovat Palmqvistin käsialaa.
Alue oli mitä sopivin teolliseen rakentamiseen sillä olihan tien toisella puolella toiminut Vallilan Konepaja jo vuodesta 1903.
1920-luvun alussa kuitenkin Suomen paperiteollisuutta kohtasi paha laskusuhdanne ja tämän kriisin seurauksena vuonna 1925 Bögelundin kartonkitehdas jouduttiin lopettamaan ja sen kiinteistö myytiin Osakeyhtiö Palokalustolle vuonna 1926. Osakeyhtiö Palokalusto Valmisti tuolloin nimensä mukaisesti palokalustoa; mieskäsivoimaruiskuja, sankoruiskuja, suihkuputkia ja pikaliittimiä, ja tuotanto muutettiin juuri ostettuun kiinteistöön. Tästä siis tulee Pumpputehdas-nimi. Osakeyhtiö Palokaluston nimi muutettiin myöhemmin Masalin & Co Ab:ksi 1930. Nykyisenä nimenä vuodesta 1961 lähtien on ollut MAKO Osakeyhtiö.
1930- luvulla tämän yrityksen toimintaa laajennettiin ja alettiin valmistaa mm. Paloautoja joita valmistui seuraavina vuosina 50 kpl. Näitä paloautoja on vielä jäljellä mm. Kuusankosken palomuseossa. 1934 yritys aloitti myös suksisiteiden valmistuksen ja näitä tehtiin aina vuoteen 1965 asti 3 miljoonaa kappaletta.
Toisen maailmansodan aikana puolustusvoimat oli huomattava työllistäjä ja Pumpputehtaallakin valmistettiin mm. ammusten osia, konepistooli-kasetteja, telttakaminoita ja miinojen osia. Vuonna 1944 helmikuussa Helsingin suurpommitusten aikaan palopommista alkunsa saanut tulipalo tuhosi osan Aleksis Kiven kadun tehdasrakennuksesta.
Sodan jälkeen Pumpputehtaalla aloitettiin venttiilivalmistus laajemmassa mittakaavassa osana sotakorvauksia. Vuonna 1956 Masalin ja Kumpp. osti Helsingin teräshuonekalutehtaan osakekannan. Tämän yrityksen monet tuntevat paremmin nimellä Heteka, eli todennäköisesti Pumpputehtaalla on valmistettu jossain vaiheessa myös hetekoita.
Vuonna 1988 Mako Oy myi Aleksis Kiven kadun teollisuuskiinteistönsä, teollisuustoiminta rakennuksessa jatkui aina vuoteen 1992 asti.
90-luvun lopussa käynnistettiin suunnitelmat rakennuksen muutamisesta asuinrakennukseksi. Arkkitehtityön sai Arkkitehtitoimisto Ericsson ja heidän suunnitelmansa mukaisesti talon alkuperäisen kahden kerroksen päälle rakennettiin 5 asuinkerrosta.
 |
| Pumpputehtaan alkuperäiset piirrustukset. |
